Käteisen rinnalle on pikku hiljaa tullut uusia maksuvälineitä. Nykyään ostokset voi maksaa pankkikortilla tai esimerkiksi omalla puhelimellaan. Nämä muut maksuvälineet ovat yleistyneet niin, että tavallisen käteisen kysyntä on laskenut. Tämän seurauksena pankit ovat vähentäneet lyhyessä ajassa konttoreitaan maaseudulta ja syrjäkyliltä, mikä on johtanut näillä paikkakunnilla käteisen saatavuuden heikkenemiseen. Tästä ongelmasta ja sen hidastamisesta kertoo uutinen ”Suomen pankki patistaa pankkeja turvaamaan  käteisen saannin – ”Ihmisellä täytyy olla oikeus omiin rahoihinsa” ”(Kaleva 28.11.2018).

Muiden maksuvälineiden yleistymisen syinä ovat niiden hyvät ominaisuudet. Käteisen käyttäminen tulee pankeille ja kansalaisille kalliiksi, koska käteisen nostamisesta pankit veloittavat tietyn suuruisen maksun ja käteisen säilyttämiseen liittyy aina riskejä. Toinen painava syy on myös rikollisuuden vähentäminen, sillä rikolliset suosivat käteistä, koska sen käyttöä on hankala valvoa. Vaikka yhteiskuntaa pyritään kehittämään paremmaksi, se ei silti saa polkea kansalaisten oikeuksia päästä käsiksi omiin rahoihinsa. Siksi mielestäni jokaisella kuuluisi olla oikeus nostaa käteistä ilmaiseksi tiettyyn rajaan saakka.

Pankkien käteispalvelujen supistumiseen liittyy monia haittoja. Käteistä käyttävät edelleenkin monet Suomalaiset – uutisen mukaan reilut 10 % suomalaisista käyttää yhä käteistä pääasiallisena maksuvälineenään. Mikäli käteisen saanti vieläkin heikkenee, niiden 10 % suomalaisen ostovoima saattaa heikentyä. Miten he pystyvät maksamaan ostoksensa, jos käteistä ei ole saatavilla? Omasta kokemuksestani myös tiedän, että jokainen tarvitsee käteistä ainakin vähän. Esimerkiksi pankkikortin kadotessa tai sen mennessä toimimattomaksi tarvitaan käteistä, jotta voi käydä ruokakaupassa.

Käteispalveluiden supistumisen ohella myös pankkien perimiin palvelumaksuihin liittyy ongelmia. Uutisessa kerrotaan, että esimerkiksi Ålandsbanken veloittaa alle 80 euron nostosta 80 senttiä. Jos siis asiakas nostaa vuodessa yhteensä 5 000 euroa käteistä 80 euron erissä, niin hän joutuu maksamaan noin 50 euroa pelkästään palvelumaksuja. Pienituloisille ja eläkeläisille 50 euroa on iso määrä rahaa. Ihmiset, jotka eivät käytä käteistä, säästävät siis 50 euroa. Uutisen mukaan kustannusten kasvaminen saattaa johtaa siihen, että pankista nostetaan kerralla isompia summia, mikä voi lisätä varkauksia. Käteisen vähentäminen ei tällöin vähentäisi rikollisuutta.

Digitalisaation myötä käteinen vähenee tulevaisuudessa, mutta kehitys ei saa tapahtua liian nopeasti. Uudistuksissa on myös otettava huomioon ihmiset, joiden tärkein maksuväline on käteinen.