perjantai, 1. helmikuu 2019

Tullimaksut

Taloussanomissa 12.12.2018 julkaistu uutinen “Tulli muistuttaa: Nämä maksut saattavat yllättää eurooppalaisten verkkokauppojen asiakkaat” kertoo siitä, kuinka netistä tilaavat ihmiset yllättyvät tullimaksuista, joihin eivät osanneet varautua tuotetta tilattaessa, koska nettisivuilla ei lukenut tullimaksujen mahdollisuuksista. Tekstissä mainitaan myös, että tilaajan kannattaisi katsoa eri sivuilta onko tuotteen sivustolta tilattaessa mahdollisuus tulla tullimaksuja.  

 

Mielestäni on outoa ja yritykseltä huonoa liiketoimintaa, jos he eivät netissä ilmoita tullimaksuista. Ihmiset antavat nettisivuille huonot arvioinnit ja yritys ei menesty. Itse ainakin haluaisin nettisivulta tilattaessa tietää nettisivuilta, että tuleeko tullimaksuja. Ei sitä joka kerta jaksa mennä erikseen eri sivuilta katsomaan tuleeko tilaamistani tuotteista tullimaksuja. Me kuitenkin olemme niin laiskoja netissä tilattaessa, että ei jaksa mennä montaa eri sivua selailemaan. Mieluiten tilaamme sivuilta, jossa ei ole tullimaksuja ja jos niistä ei ole ilmoitettu, tulee ihmisille automaattisesti ajatus, ettei niitä sitten ole ollenkaan. 

maanantai, 28. tammikuu 2019

Maahanmuutto ja työttömyys Suomessa

 

Talouselämä on kirjoittanut uutisen 13.9.2018. Uutisessa kirjoitetaan maahanmuuton lisäävän yrittäjyyttä Suomessa. Tämä johtuu osittain työmarkkinoiden palkkaustilanteesta. Kun työmarkkinat kautta ei pääse töihin, niin toinen vaihtoehto on tietenkin ruveta yrittäjäksi. Uutisessa käsitellään esimerkiksi turkkilaisten maahanmuuttajien ryhtyvän muita useammin yrittäjiksi. Mistä tämä siis oikein johtuu?

 

Ensinnäkin tietenkin maahanmuuton lisääntyminen on lisännyt työikäisten määrää Suomessa. Uutisessa kuitenkin sanotaan, ettei tutkija Pablo Fornaron raportin mukaan eroa maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ja muiden suomalaisten välillä löydy. Mikä saa siis nämä maahanmuuttajataustaiset henkilöt pistämään oman yrityksensä pystyyn. Pablo Fornaron pohdintojen mukaan maahanmuuttajataustan omaavat voivat joutua tavallaan pakotetuiksi yrittäjyyteen. Tästä olen osaksi samaa mieltä ja uskonkin tähän, sillä työmarkkinat saattavat suosia vielä kantasuomalaisia ainakin tietyissä tilanteissa, vaikkei tällaista pitäisi enää olla. Kielimuuri on tietenkin asia erikseen, mikä voi olla häiritsevä tekijä. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää työllistymistä.

 

Toisaalta uutisessa mainitaan Fornaron tuoneen esille, että joissain kulttuureissa yrittäjyys on arvostettua. Tällöin yrittäjäksi ryhtymiselle on tietysti syynsä. Vaikkei eroa yrittäjien välillä muuten löytyisi, niin tuloissa voi olla eroja. Tämä kuitenkin todennäköisesti johtuu siitä, että uudet ja pienemmät yritykset eivät tuota niin paljon. Itse puolestani luulen, että alalla voi olla myös vaikutusta. Tästäkin puhuttiin uutisessa. Löytyy faktatietoa esimerkiksi siitä, että ulkomaalaistaustaiset ryhtyvät useammin ravintola-alalla, missä kilpailu on hyvin kovaa. Jo pitkään toiminut ja statustaan jatkuvasti nostanut tuottavan ravintolan liikevaihto on varmasti enemmän, kuin uuden ja nuoren ei niin hyvin tunnetun ravintolan. Itse siis uskon, etteivät uutista kirjoittaneet ole yhtään väärässä, lukuunottamatta  mainittua tutkijaa Pablo Fornaroa.

keskiviikko, 23. tammikuu 2019

Käteisen nostamisesta ei saisi periä maksuja

Kalevassa 28.11.2018 julkaistu uutinen ”Suomen Pankki patistaa pankkeja turvaamaan käteisen saannin – ”Ihmisellä täytyy olla oikeus omiin rahoihinsa”” kertoo käteisen asemasta muuttuvassa yhteiskunnassa. Uutisessa käsitellään myös käteisen nostoon liittyviä maksuja sekä pankkikonttorien määrän laskua. Tekstissä mainitaan, että Suomen Pankki valmistelee parhaillaan ratkaisuja näihin ongelmiin.

 

Mielestäni käteisen nostosta ei saisi periä maksua, koska yksityishenkilön rahat ovat hänen omiaan. Miksi omien rahojen nostamisesta pitäisi maksaa? Jos käteisen nostamisesta aletaan perimään maksuja niin se vähentää käteisen käyttöä, koska digitaalisen rahan käyttäminen on helpompaa ja halvempaa. Tämä voi johtaa jopa käteisen käytön loppumiseen. Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki sanoo, että ihmisillä täytyy olla oikeus omiin rahoihinsa ilman kustannuksia, koska pankkitilillä olevat rahat ovat pankin velkaa asiakkaalle. Välimäki mainitsee myös, että velan perimisestä ei saisi joutua maksamaan. Olen täysin samaa mieltä Välimäen kanssa, koska jokaisella pitäisi olla oikeus omiin rahoihinsa. Omien rahojen nostaminen pankista ei saisi maksaa.

keskiviikko, 23. tammikuu 2019

yhteiskäyttöautoja keskustan kadunvarsille

Ylen uutisessa "Lahti haluaa yhteiskäyttöautoja keskustan kadunvarsille"(12.12.2018) käsitellään Lahden kaupungin projektia, jonka tarkoituksena on tuoda katujen varsille yhteiskäyttöautoja, joita ihmiset voisivat "vuokrata" tarpeidensa mukaan. Idea on mielestäni keskinkertainen ja viimeistelemätön ja siihen käytetyn rahan voisi käyttää paremminkin. Yhteiskäyttöauto on mielestäni kaupungissa epäkäytännöllinen. Julkisella liikenteellä voidaa saavuttaa paljon samoja etuja, kuin yhteiskäyttöautoilla. Projektia on perusteltu parkkipaikkojen vähentämisellä mutta julkinen liikenne ei parkkipaikkoja tarvitse ollenkaan ja matkat taittuvat lähes yhtä hyvin, joskin hieman hitaammin. Ekologian kannalta tavalliset henkilöautot häviävät julkiselle liikenteelle myös ekologian kannalta. Luulen myös että kiireisimpinä aikoina autot ovat aina kaikki käytössä vähäisen määränsä takia, ja mikäli määrää kasvatetaan seisovat ne loppuajan tyhjänpanttina parkkipaikoilla. Itseasiassa näkisin paljon hyödyllisemmäksi ja näppärämmäksi ideaksi yhteiskäyttöpolkupyörät. Niillä matka taittuu kaupunkiolosuhteissa lähes yhtä nopeasti, paljon vähemmillä hiilidioksidipäästöillä, sekä pienemmillä kustannuksilla asiakkaalle ja palveluntarjoajalle. 

 
Myönnän toki että yksittäistapauksissa auto olisi hyödyllinen, mutta onko kannattavaa sijoittaa paljon rahaa ideaan, joka roikkuu vain yksittäistapauksien varassa.

sunnuntai, 20. tammikuu 2019

Työryhmä: Fossiilisella bensiinillä ja dieselillä ajaminen kalliimmaksi vuosi vuodelta ja täysi myyntikielto 2045

 

12.12.2018 Kaleva julkaisi artikkelin ”Työryhmä: Fossiilisella ja bensiinillä ja dieselillä ajaminen kalliimmaksi vuosi vuodelta ja täysi myyntikielto 2045”. Uutinen käsittelee tulevista toimeenpanoista, jotta Suomen liikenteen kasvihuonepäästöt saataisiin nollaan vuonna 2045. Uutisessa laaditaan keinoja joilla saataisiin ihmisiä enemmän siirtymään julkiseen liikenteseen tai muihin ratkaisuihin.

 ”Punainen lanka on, että fossiilisten käyttö tulisi vuosi vuodelta kalliimmaksi, summasi työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä.” Hänellä on periaatteena, että saastuttaja maksaa. Uutisessa mainitaan että pääpaino on polttoaineverossa, joka nostaisi bensiinin ja dieselin hintaa. Autoista kiinnostuneena ihmisenä mielestäni työryhmän laatima suunnitelma ei tule niin helposti toteutumaan kuin se kuulostaa. Polttoaineveron nousu, ajoneuvoveron porrastaminen voimakkaammin, tiemaksut ja kalliimpi pysäköinti kaupunkeihin tulee laskemaan ihmisten onnellisuutta Suomessa mielestäni erittäin paljon.

Uutisessa todetaan, että 2030 vuonna liikenteessä ei ole enään ollenkaan uusia dieselautoja ja raskaan liikenteen puolella luvut ovat 7000 ja 6000. Teknologia kehittyy koko ajan vuosi vuodelta ja uusia autoja kehiteltäessä polttoaineen kulutusta saadaan yhä pienemmäksi. 12 vuoden aikana voidaan ihan hyvin keksiä ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen loppumiseen tai edes huomattavaan vähenemiseen, että diesel- ja bensa-autoja tullaan näkemään vielä 12 vuoden kuluttua suomen liikenteessä.

 Suomi on melko harvaan asutettua maata ja moni asuu metsän keskellä, niin sähköautojen lataaminen ei ole välttämättä aina mahdollista. Jos täysi myyntikielto tulisi voimaan vuonna 2045 ja tulisi olla auto jolla liikkua, niin ei ole mikään halpa asia saada kotiin latauspistettä, ellei saada aikaan keksintöä jolla voitaisiin ladata perus pistokkeesta autoa.

Mielestäni työryhmän lähestymistapa ei ole kovin hyvä. Suunnitelmassa ei olla otettu kaikkien näkökulmia huomioon ja suunnitelman toteuttaminen tulee hankaloittamaan varmasti monen elämää jollain tapaan.